Väestötieteen perusteet
7.6 Keskiväkiluku – kahden ajankohdan keskiarvo
Kun väestöllisiä tunnuslukuja lasketaan, verrataan tietyn ajanjakson väestönmuutoksia väestönmuutostapahtumalle alttiina olevaan väestöön. Koska väestönmuutoksia – syntymiä ja kuolemia – tapahtuu jatkuvasti vuoden aikana, tulee ongelmaksi tunnuslukuja laskettaessa mihin riskiväestöön väestönmuutoksia verrataan. Otetaanko riskiväestöksi vuoden alun väkiluku, vuoden lopun väkiluku vai jokin väkiluku vuoden alun ja lopun väliltä?
Tähän ongelmaan löytyy hyvin yksinkertainen ratkaisu: otetaan väestöksi tarkasteluajanjakson alun ja lopun väkilukujen keskiarvo. Tätä keskiarvoa kutsutaan väestötieteessä keskiväkiluvuksi (esimerkki).
Yleensä väestölliset tunnusluvut lasketaan kalenterivuoden ajalta, mutta tarkastelujakso voi olla myös pitempi. Useammalle vuodelle keskiväkiluku lasketaan siten, että kaikille tarkastelun kohteena oleville vuosille lasketaan keskiväkiluku ja näiden keskiväkilukujen summa jaetaan tarkasteltavana olevien vuosien määrällä.
Kun lasketaan tunnuslukuja iän ja sukupuolen mukaan, lasketaan keskiväkiluku samalla tavalla kuin edellä on kuvattu vuosittaisten keskiväkilukujen laskenta. Otetaan esimerkiksi 18-vuotiaat vuoden alussa ja 18-vuotiaat vuoden lopussa ja lasketaan heille keskiväkiluku (eli keskiarvo).
Keskiväkilukua käytetään myös laskettaessa muitakin kuin väestöllisiä tunnuslukuja. Maittain verrataan esimerkiksi kahvin kulutusta, autojen määrää sekä bruttokansantuotetta keskiväkiluvun 1 000 henkilöä kohti.
EsimerkitJaa