Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:

9.1 Alfred Lotka ja väestömatematiikka

Väestötieteessä matemaattisilla malleilla tarkoitetaan syntyvyyden, kuolevuuden, muuttoliikkeen ja väestönkasvun esittämistä matemaattisen yhtälön avulla. Esimerkiksi väestönkasvu voidaan esittää eksponentiaalisena matemaattisen yhtälön avulla.

Varsinaisen sysäyksen väestöilmiöiden matemaattiselle esittämiselle loi amerikkalainen biologi ja tilastotieteilijä Alfred Lotka (1880–1949). Hän tarkasteli syntyvyyden ja kuolevuuden sekä väestön ikärakenteen välistä suhdetta. Hän todisti, että USA:ssa väestönkasvu on keinotekoisesti saatu aikaiseksi ottamalla siirtolaisia. Sen sijaan väestön luonnollinen kasvu – syntyneiden määrä vähennettynä kuolleiden määrällä – ei enää takaa väkiluvun kasvua (1920-luvulla!), vaan pitemmällä tähtäyksellä väestö alkaa vähetä, jos maahan ei oteta siirtolaisia.

Alfred Lotka loi matemaattisen väestötieteen perustan. Hänen matemaattiset mallinsa loivat pohjan myös väestöennusteiden laadinnalle. Lotka tarkasteli muun muassa hedelmällisyyden kehitystä ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen avulla. Tarkastelemalla syntyneiden lasten vuosittaisia määriä hän todisti, että naisten täytyisi synnyttää enemmän kuin kaksi lasta, jotta väestö uusiutuisi. Jos jatkuvasti syntyy vähemmän lapsia, väestö alkaa pitemmällä aikavälillä vähetä. Näinhän tapahtuu jo monissa teollistuneissa maissa. Nykyään keskimääräistä 2,1 lapsen lapsilukua naista kohden pidetään väestön uusiutumisen rajana.


Jaa