Väestötieteen perusteet
9.4 Väestöllinen muuntuminen
Väestöllisessä muuntumisessa tarkastellaan syntyvyyden ja kuolevuuden kehitystä yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen rinnalla. Väestöllisestä muuntumisesta käytetään myös nimitystä väestöllinen tai demografinen transitio (demographic transition).
Väestöllinen muuntuminen on luonnollisen väestönkasvun tarkastelua. Tämä tarkoittaa, että siinä tarkastellaan väestönkasvua yleisen syntyvyysluvun ja yleisen kuolevuusluvun avulla.
Väestöllisen muuntumisen voi jakaa viiteen vaiheeseen sen mukaan, miten syntyvyys ja kuolevuus ovat alentuneet ja miten se vaikuttaa väestönkasvuun:
- Sekä syntyvyys että kuolevuus ovat korkeita. Tällöin väestönkasvu on alhainen.
- Kuolevuus alkaa laskea, mutta syntyvyys on vielä korkea vaikkakin hieman laskenut. Tällöin väestönkasvu on nopeaa. Tästä nopean väestönkasvun vaiheesta käytetään englanniksi nimitystä population momentum.
- Sekä syntyvyys että erityisesti kuolevuus alenevat. Tällöin väestönkasvu hidastuu.
- Sekä syntyvyys että kuolevuus ovat alhaisia. Tällöin väestönkasvu on alhainen.
- Syntyvyys laskee alle uusiutumistason, ja kuolevuuden taso ylittää syntyvyyden. Tällöin luonnollinen väestönkasvu kääntyy negatiiviseksi.
Vaiheista 1–4 puhutaan myös klassisena väestöllisenä muuntumisena tai ensimmäisenä väestöllisenä muuntumisena. Vaihe 5 eli niin sanottu toinen väestöllinen muuntuminen on uudempi sekä käsitteenä että ilmiönä. Tätä vaihetta monet teollistuneet maat – muun muassa Suomi – lähestyvät.
Usein väestöllisen muuntumisen viidennellä vaiheella viitataan syntyvyyden ja kuolleisuuden muutosten lisäksi laajemminkin muutoksiin perheenmuodostuksessa. Tällaista muuntumista läpikäyvälle yhteiskunnalle tyypillistä on esimerkiksi avoliittojen ja avioerojen yleistyminen.
Kuvio. Väestöllinen muuntuminen
Jaa